Jeremiah 52

Jerusalemin hävitys ▼
▼ Tässä luvussa Jeremia palaa ajassa taaksepäin Baabelin hävityksestä Jerusalemin hävitykseen. Jeremia ei siis kuvaa tapahtumia aikajärjestyksessä.

1Sidkia oli kahdenkymmenen yhden vuoden vanha tullessaan kuninkaaksi, ja hän hallitsi Jerusalemissa yksitoista vuotta. Hänen äitinsä oli nimeltään Hamutal, Jeremian tytär, Libnasta. 2Hän teki sitä, mikä on pahaa Herran silmissä, samoin kuin Joojakim oli tehnyt. 3Sillä Herran vihan tähden kävi näin Jerusalemille ja Juudalle, kunnes hän heitti heidät pois kasvojensa edestä.

4Sidkia kapinoi Baabelin kuningasta vastaan. Hänen yhdeksäntenä hallitusvuotenaan, sen kymmenennessä kuussa, kuukauden kymmenentenä päivänä, tuli Nebukadressar, Baabelin kuningas, koko sotajoukollaan Jerusalemia vastaan, ja he asettuivat leiriin sitä vastaan ja rakensivat saartovarusteet sitä vastaan sen ympärille. 5Näin kaupunkia piiritettiin kuningas Sidkian yhdenteentoista hallitusvuoteen asti.

6Mutta neljännessä kuussa, kuukauden yhdeksäntenä päivänä, kun nälänhätä ahdisti kaupunkia eikä maan kansalla ollut leipää, 7kaldealaiset mursivat kaupungin muuriin aukon, ja kaikki sotilaat pakenivat ja lähtivät ulos kaupungista yöllä molempien muurien välitse vievää porttitietä, joka on kuninkaan puutarhan puolella, kaldealaisten ollessa kaupungin ympärillä, ja he kulkivat Aromaan tietä. 8Mutta kaldealaisten sotajoukko ajoi kuningasta takaa, ja he saavuttivat Sidkian Jerikon aroilla, mutta koko hänen sotajoukkonsa oli jättänyt hänet ja hajaantunut hänen luotaan. 9He ottivat kuninkaan kiinni ja veivät hänet Baabelin kuninkaan eteen Riblaan, joka on Hamatin maassa, ja tämä julisti hänelle tuomiot. 10Baabelin kuningas surmasi Sidkian pojat hänen silmiensä edessä, ja myös kaikki Juudan ruhtinaat hän surmasi Riblassa. 11Mutta Sidkialta Baabelin kuningas sokaistutti silmät, kytki hänet vaskikahleisiin ja vei hänet Baabeliin, ja hän pani hänet vankihuoneeseen, jossa hän oli kuolinpäiväänsä asti.

12Viidennessä kuussa, kuukauden kymmenentenä päivänä, Baabelin kuninkaan Nebukadressarin yhdeksäntenätoista hallitusvuotena, tuli Nebusaradan, henkivartijoiden päällikkö, joka oli Baabelin kuninkaan palveluksessa, Jerusalemiin. 13Hän poltti Herran huoneen ja kuninkaan talon ja kaikki Jerusalemin talot. Kaikki ylhäisten ruhtinaitten talot hän poltti tulella. 14Koko kaldealaisten sotajoukko, joka henkivartijoiden päälliköllä oli mukanaan, repi maahan kaikki Jerusalemin muurit joka puolelta ympäriinsä. 15Niin Nebusaradan, henkivartijoiden päällikkö, siirsi maasta pois osan kansan köyhiä ja kansan tähteitä, mitä oli jäljellä kaupungissa, sekä ne, jotka olivat menneet Baabelin kuninkaan puolelle, ja loput käsityöläisistä. 16Mutta osan maan köyhiä Nebusaradan, henkivartijoiden päällikkö, jätti jäljelle viinitarhureiksi ja peltomiehiksi.

17Vaskipylväät, jotka olivat Herran huoneessa, altaiden telineet ja vaskimeren, jotka olivat Herran huoneessa, kaldealaiset särkivät ja veivät kaiken niissä olevan vasken Baabeliin. 18Kattilat, lapiot, veitset, maljat, kupit ja kaikki vaskiesineet, joita siinä käytettiin, he veivät pois. 19Henkivartijoiden päällikkö vei puolestaan vadit, hiilipannut, maljat, kattilat, lampunjalat, kupit ja kulhot, jotka olivat kokonaan kultaa tai hopeaa.

20Hän vei myös molemmat pylväät, meren ja niiden kaksitoista vaskista härkää, jotka olivat telineiden alla – kaikki ne esineet, jotka Salomo oli teettänyt Herran temppeliin ja joiden vaski ei ollut punnittavissa. 21Pylväistä oli toisen pylvään korkeus kahdeksantoista kyynärää, ja kahdentoista kyynärän pituinen nauha ulottui sen ympäri. Sen vahvuus oli neljä sormenleveyttä. Se oli ontto. 22Sen päässä oli pylväänpää vaskesta. Toisen pylväänpään korkeus oli viisi kyynärää, ja pylväänpään päällä oli ristikko ja granaattiomenia ympäriinsä, kaikki vaskea. Samanlaiset oli toisessa pylväässä sekä granaattiomenat. 23Granaattiomenia oli yhdeksänkymmentä kuusi ulospäin. Kaikkiaan oli granaattiomenia sata ristikon päällä ympäriinsä.

24Henkivartijoiden päällikkö otti ylimmäisen papin Serajan ja kakkospapin Sefanjan sekä kolme ovenvartijaa, 25ja kaupungista hän otti yhden hoviherran, joka oli sotaväen tarkastaja, ja seitsemän miestä, jotka palvelivat kuningasta hänen edessään ja jotka tavattiin kaupungista, sekä sotapäällikön kirjurin, jonka tehtävänä oli ottaa maan kansaa sotapalvelukseen, ja kuusikymmentä miestä maan kansasta, jotka tavattiin kaupungista. 26Nämä Nebusaradan, henkivartijoiden päällikkö otti ja vei heidät Baabelin kuninkaan eteen Riblaan. 27Baabelin kuningas löi heidät kuoliaaksi Riblassa Hamatin maassa. Juuda siirrettiin pois maastaan.

28Tämä on se kansa, jonka Nebukadressar vei karkotukseen: seitsemäntenä vuotena kolmetuhatta kaksikymmentä kolme juutalaista,

29Nebukadressarin kahdeksantenatoista hallitusvuotena kahdeksansataa kolmekymmentä kaksi henkeä Jerusalemista.

30Nebukadressarin kahdentenakymmenentenä kolmantena hallitusvuotena vei Nebusaradan, henkivartijoiden päällikkö, seitsemänsataa neljäkymmentä viisi juutalaista karkotukseen – yhteensä neljätuhatta kuusisataa henkeä.

31Mutta kolmantenakymmenentenä seitsemäntenä vuotena siitä, kun Joojakin, Juudan kuningas, oli viety karkotukseen, kahdennessatoista kuussa, kuukauden kahdentenakymmenentenä viidentenä päivänä, korotti Evil-Merodak, Baabelin kuningas, samana vuonna, jona hän tuli kuninkaaksi, Juudan kuninkaan Joojakinin pään ja päästi hänet vankilasta. 32Hän puhutteli häntä ystävällisesti ja asetti hänen istuimensa ylemmäksi muiden kuninkaiden istuimia, jotka olivat hänen luonaan Baabelissa. 33Hän vaihtoi pois vanginpuvun ja aterioi aina hänen luonaan, niin kauan kuin eli. 34Hän sai Baabelin kuninkaalta elatuksensa, vakinaisen elatuksen, mitä kunakin päivänä tarvitsi, kuolinpäiväänsä asti, niin kauan kuin eli.

Copyright information for FinSTLK2017